Tiimicoachingista puhutaan paljon, mutta sen laatu jää yllättävän usein määrittelemättä. Silti juuri laatu ratkaisee, syntyykö prosessissa aitoa oppimista, yhteistä ajattelua ja tiimin toiminnan muutosta. Kokemukseni mukaan työskentely jää usein liian hetkelliseksi prosessiksi ja siksi turhan irralliseksi tiimin jokapäiväisestä arjesta.
Laadukas tiimicoaching on rohkeaa, systemaattista ja eettisesti kestävää työtä. Se vaatii rakenteita, havainnointia, korjausliikkeitä, vaikuttavuuden arviointia ja coachin ammatillista selkärankaa.
Kokosin tähän blogiin viisi näkökulmaa, jotka muodostavat tiimicoachingin laadun selkärangan:
1. Laadukas tiimicoaching rakentuu selkeistä rakenteista ja periaatteista
Organisaatioissa kompastutaan usein kiireeseen ja epäselviin odotuksiin. Tiimicoaching halutaan “tehdä nopeasti”, jolloin rakenteet jäävät ohueksi. Laatu ei kuitenkaan synny nopeudesta vaan selkeydestä.
Laadukas tiimicoaching ei ole “hyvää fiilistä”, vaan harkittua, systemaattista ja eettisesti kestävää työtä. Sen perusta syntyy rakenteista, jotka tukevat tiimin, ei yksilön, oppimista. Laadukas tiimicoaching myös edellyttää, että coach ei koskaan aloita työskentelyä ilman sopimusta.
Sopimus ja sopiminen
Tiimicoachingista tehdään aina sopimus. Sopimus niin tilaajan, kuin tiimin kanssa, pitää sisällään selkeät roolimääritykset, eli myös sen, että tiimi vastaa niin työskentelyn sisällöstä kuin lopputuloksesta.
Sopimuksessa on hyvä mainita myös siitä, miten toimitaan, jos jokin organisaation nykyinen toimintatapa, ohje tms. on ristiriidassa tavoitteen toteutumisen kannalta. Jos sopimus jää tilaajan ja coachin väliseksi, coach on jo astunut ensimmäisen ”miinaan” laadun osalta. Tiimicoachin tehtävä ei ole miellyttää tilaajaa, vaan palvella tiimin oppimista, vaikka se sitten tarkoittaisikin tilaajan toiveiden haastamista.
Tiimicoach tukee tiimin kehitystä, yhteistä ajattelua ja oppimista. Kuitenkin tiimin sitoutuminen tavoitteeseen edellyttää yhteistä tavoitteen määrittelyä. Siksi on tärkeää sopia yhteisitä työskentelytavoista ja sen lisäksi joka session alussa määritellä tiimin kanssa, minkä parissa tänään työskennellään kohti asetettua isompaa tavoitetta. Eli ihan samat coachingin perusperiaatteet, kuin yksilön kanssa työskenneltäessä luovat edellytyksen tavoitteelliselle ja vaikuttavalle toiminnalle.
Prosessin rakenne
Jokainen sessio sisältää orientaation, tavoitteen, syventämisen ja loppureflektion, joka sisältää sen, mitä opittiin tiiminä ja mihin toimenpiteisiin tämä keskustelu johtaa. Orientaation ja coachin toiminnan tehtävänä on luoda sellaiset olosuhteet, että tiimi uskaltaa toimia. Roolien, vastuiden ja luottamuksellisuuden ääneen sanoittaminen lisää psykologista turvallisuutta.
Seuraavat sessiot alkavat aina sovittujen toimenpiteiden ja oivallusten sekä onnistumisten muistelulla, jonka jälkeen suunnataan kyseisen session tavoitteeseen. Syventäminen tarkoittaa pysäyttämistä, tiimi-ilmiöiden esiin nostamista, ym. ajattelun, uskomusten ja toiminnan tutkimiseen mahdollistavia asioita.
2. Miten coach tunnistaa, että prosessi etenee oikeaan suuntaan?
Laadukas tiimicoaching alkaa näkyä ennen kaikkea tiimin dynamiikassa. Coachin tehtävä on johtaa prosessia ja havainnoida muutosta niin itsessään kuin tiimissä. Itseään havainnoidessa voi pohtia esimerkiksi:
- Missä kohtaa minä alan ohjata liikaa?
- Missä kohtaa vetäydyn liikaa?
- Missä kohtaa oma tarinani alkaa ohjata tiimin tarinaa?
Coach voi havainnoida tiimi-ilmiöitä monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi systeemisilmälaseilla: Millaisia suhteita tiimiläisillä on? Miten eri kirjoittamattomat roolit tulevat esiin? Tai vaikkapa Narratiivisuuden avulla, siitä millaisia tarinoita tiimi kertoo itsestään ja toisistaan. Ovatko ne totta? Ja miten ne tarinat ohjaavat tiimin ajattelua sekä toimintaa? Tiimit muuttuvat, kun niiden tarinat itsestään muuttuvat.
Ammattitaitoinen tiimicoach tunnistaa myös, milloin tiimi on “kohtelias mutta ei avoin”. Se on yksi hankalimmista tilanteista, koska se näyttää helposti yhteistyöltä, mutta tiimissä ei tapahtu oppimista. Mistä sitten tietää, että tiimi on menossa tiiminä eteenpäin?
Tässä muutama esimerkki:
- Tiimi siirtyy minä/sinä -puheesta me-puheeseen.
- Keskustelun laatu paranee: vähemmän puolustusta, enemmän uteliaisuutta.
- Tiimi alkaa omistamaan prosessia, jolloin coach ei enää ole ”kyselykone”, vaan mahdollistaja. Tiimi ottaa tilan haltuun ja ohjaa jo itse keskustelua.
- Konfliktit nousevat esiin ja niitä osataan käsitellä rakentavasti.
- Tiimi tarkentaa tavoitteita oma-aloitteisesti.
3. Mitä tapahtuu, kun laatu ei toteudu, ja miten korjata kurssia?
Jos työskentely ei tue tiimin oppimista tai asetettua tavoitetta, coachin tehtävä on pysähtyä arvioimaan, mistä se johtuu ja mitä työskentelyssä pitäisi muuttaa. Kokemukseni mukaan erilaiset laadun puutteet eivät ole tiimicoachingissa harvinaisia. Haasteena on pikemminkin se, että niihin ei aina puututa riittävän ajoissa tai suoraan. Joskus toivotaan, että tilanne korjaantuu prosessin edetessä itsestään.
Yksi melko tavallinen haaste on se, että tiimicoaching rakentuu liikaa erilaisten fasilitointimenetelmien ja työkalujen varaan. Menetelmillä voi olla tärkeä tehtävä, mutta ne eivät itsessään tee tiimissä tapahtuvia ilmiöitä näkyviksi. Siihen tarvitaan coachin havainnointia ja interventioita. Jones et al. (2019) nostavatkin coachin interventiot keskeiseksi osaksi tiimicoachingin vaikuttavuutta.
Toinen haastava tilanne syntyy silloin, kun tilaaja odottaa coachin ohjaavan tiimiä kohti jotakin ennalta määriteltyä toimintatapaa. Tällöin coachin on tärkeää sanoittaa selkeästi, millainen työskentelymuoto tiimicoaching on ja missä sen rajat kulkevat. Tilaaja voi olla mukana määrittelemässä prosessin tavoitetta, mutta tiimin pitää voida itse tutkia, mitä sen on tarpeen käsitellä tavoitteen saavuttamiseksi. Tiimi määrittää siis oman työskentelynsä sisältöä ja tekee itse toimintaansa koskevat päätökset.
Myös psykologinen turvallisuus on olennainen osa tiimin oppimista. Käytännössä se tarkoittaa, että coachin kannattaa seurata menetelmien lisäksi tarkasti myös vuorovaikutuksen laatua: uskalletaanko eriäviä näkemyksiä tuoda esiin, pystytäänkö vaikeista asioista puhumaan ja miten tiimi reagoi epävarmuuteen tai virheisiin.
Listasin tähän muutamia esimerkkejä mitä coach voi tehdä jos laatu/vaikuttavuus ei näytä toteutuvan:
- Uudelleenrajaus ja uusi sopimus: joskus koko prosessi on rakennettava uudelleen.
- Avoin keskustelu tiimin kanssa rooleista, tavoitteesta ja muista tilanteen edellyttämistä seikoista.
- Coachin oma reflektio: mikä tässä tilanteessa on minun vastuullani?
- Toimeksiannon keskeytys, jos eettiset rajat ylittyvät.
- Eettisten periaatteiden näkyväksi tekeminen tilaajalle.
4. Miten sitten tiimicoachingin vaikuttavuutta voidaan arvioida?
Tiimicoachingin vaikuttavuus näkyy ennen kaikkea siinä, muuttuuko tiimin toiminta. Hyvä kokemus on tärkeä, mutta yksin se ei vielä kerro, onko coachingilla ollut vaikutusta tiimin arkeen.
Vaikuttavuutta kannattaa arvioida sekä tiimin kokemusten että konkreettisten muutosten kautta. Mitä tiimi tekee eri tavalla kuin ennen? Onko vuorovaikutus muuttunut, päätöksenteko selkiytynyt tai yhteistyö kehittynyt asetetun tavoitteen suuntaan?
Ammattitaitoinen tiimicoach ottaa vaikuttavuuden arvioinnin puheeksi jo myynti- ja sopimisvaiheessa. Samalla voidaan määritellä, mistä prosessin aikana ja sen jälkeen tunnistetaan, että työskentelystä on ollut hyötyä. Arviointiin palataan myös prosessin edetessä.
Vaikuttavuuden arviointi kuuluu mielestäni myös coachin ammatilliseen vastuuseen. Kun organisaatio ja tiimi käyttävät coachingiin aikaa ja resursseja, on perusteltua tarkastella, mitä työskentelyn seurauksena on muuttunut.
5. Coachin ammatillinen vastuu ja eettinen kompassi
Tiimicoachin ammattitaito näkyy myös siinä, miten hän toimii tilanteissa, joihin ei ole valmista menetelmää tai oikeaa vastausta. Rakenteet ja työkalut tukevat työskentelyä, mutta niiden rinnalla tarvitaan jatkuvasti ammatillista harkintaa.
Eettinen vastuu liittyy usein hyvin käytännöllisiin tilanteisiin. Mihin coach puuttuu? Mitä hän jättää sanomatta? Milloin hän haastaa tilaajaa tai tiimiä, ja milloin on parempi olla tekemättä interventiota?
Omaa toimintaa kannattaa tarkastella myös silloin, kun jonkin asian esiin nostaminen tuntuu vaikealta. Jätänkö puuttumatta siksi, että siihen on hyvä ammatillinen peruste, vai vaikuttavatko päätökseeni oma epävarmuuteni, konfliktin välttäminen tai halu pitää tilanne mahdollisimman miellyttävänä?
Coach tuo prosessiin väistämättä myös itsensä. Oma tausta, kokemukset, oletukset, tunteet ja tapa tulkita tilanteita vaikuttavat siihen, mitä coach huomaa ja miten hän toimii. Siksi oman toiminnan reflektointi kuuluu olennaisesti vastuulliseen tiimicoachingiin.
Ammatillinen vastuu näkyy myös siinä, että coach tunnistaa oman osaamisensa rajat, pystyy tekemään eettisesti perusteltuja ratkaisuja ja kehittää osaamistaan jatkuvasti.
Muutamia kysymyksiä, joiden äärelle kannattaa pysähtyä:
- Mitä teen, jos tilaajan toive on ristiriidassa tiimin edun tai coachingin periaatteiden kanssa?
- Miten asetan tarvittaessa rajoja?
- Mitä vaikeita asioita uskallan nostaa keskusteluun?
- Jätänkö jotakin olennaista huomaamatta tai sanomatta?
- Miten omat oletukseni, tunteeni tai pelkoni vaikuttavat työskentelyyni?
- Onko minulla paikka (esim. Coaching Supervisor), jossa voin tarkastella omaa työtäni riittävän avoimesti?
- Miten huolehdin omasta jatkuvasta kehittymisestäni coachina?
Tiimicoachingissa tulee väistämättä vastaan tilanteita, joissa coach joutuu käyttämään omaa harkintaansa. Joskus on tarpeen haastaa tilaajan odotuksia, joskus ottaa vaikea asia puheeksi tiimin kanssa ja joskus tarkastella kriittisesti omaa toimintaa.
Juuri tällaisissa tilanteissa coachin ammatillinen vastuu tulee näkyväksi. Kyse on kyvystä huomata, mitä tilanteessa tapahtuu, perustella omat ratkaisunsa ja toimia tavalla, joka tukee tiimin työskentelyä ja kunnioittaa coachingin eettisiä periaatteita.
Tutustu tiimicoach-koulutukseen
Jos haluat ymmärtää syvemmin, mitä tiimeissä tapahtuu ja miten niiden työskentelyä voidaan tukea tavoitteellisesti, Certified Professional Team Coach -koulutus tarjoaa siihen vahvan tutkimuspohjaisen perustan.
Tiimicoach-koulutuksessa perehdyt mm. tiimien psykologiaan ja dynamiikkaan, systeemiseen ajatteluun, coaching-sopimuksiin, etiikkaan, valtasuhteisiin sekä tiimicoachin interventioihin. Samalla opit tarkastelemaan tiimiä kokonaisuutena ja tunnistamaan ilmiöitä, joita yksilöiden kanssa työskennellessä ei samalla tavalla kohtaa. Keskeinen osa oppimista on oman työskentelyn tutkiminen, käytännön harjoittelu ja teorian yhdistäminen todellisiin tiimitilanteisiin.
Koulutus sopii sinulle, jos työskentelet coachina, valmentajana, johtamisen tai organisaatioiden kehittämisen parissa ja haluat vahvistaa osaamistasi alueella, jonka merkitys työelämässä kasvaa jatkuvasti. Tiimicoaching-osaaminen voi laajentaa tapaa, jolla työskentelet asiakkaidesi kanssa, ja antaa valmiuksia myös vaativampiin tiimi- ja johtoryhmäprosesseihin.
Kyse on merkittävästä investoinnista omaan osaamiseen. Siksi koulutuksemme antaa sinulle arvokasta osaamista, joka kantaa yksittäistä menetelmää tai koulutuspäivää pidemmälle: syvempää ymmärrystä tiimeistä, vahvempaa ammatillista harkintaa ja osaamista, jota voit hyödyntää erilaisissa asiakas- ja työelämätilanteissa.
Tutustu Certified Professional Team Coach -koulutukseen ja arvioi, voisiko tiimicoaching olla seuraava alue, jossa haluat ammatillista osaamistasi kehittää.
Tietoa kirjoittajasta
