Usein ihminen on itse ”liian lähellä” nähdäkseen selvästi omia vahvuuksiaan, ajattelumallejaan tai olennaisia tavoitteitaan. Ammatillisessa kehittymisessä tai elämän muutoskohdissa on usein valtava apu siitä, että ulkopuolinen ammattilainen auttaa kartoittamaan nykytilannetta ja tulevaa suuntaa. Muun muassa tällaisiin tilanteisiin voidaan käyttää coachingia, joka on oivalluttavaan kohtaamiseen perustuva ihmisten kehittämisen menetelmä.
Coaching onkin viime vuosina merkittävästi suosiotaan kasvattanut menetelmä, jota kuka tahansa voi hyödyntää itsensä kehittämiseen. Samalla jokainen asiasta kiinnostunut voi kouluttautua coachiksi.
Coaching tarjoaa yksilöllistä tukea sekä ajan, paikan ja tilan tutkia omia kehittymisen tavoitteitaan koulutetun ammattilaisen ohjauksessa. Yhdessä ammattilaisen kanssa luodaan suunnitelmia, jotka auttavat saavuttamaan halutut tavoitteet ja tekemään kestäviä muutoksia. Coachingin tehokkuus ja vaikuttavuus ovat tehneet siitä suositun menetelmän työelämässä, missä yksilön kehittyminen voi parhaimmillaan heijastua koko organisaation suorituskykyyn. Tänä päivänä merkittävä osa organisaatioista tunnistaa tarpeen uudistaa esimerkiksi johtamiskulttuuriaan coaching-osaamista kehittämällä. Tässä blogissa kerron tiivistetysti, mistä coachingissa on kyse.
Coachingissa ajattelu suuntautuu tulevaisuuteen
Coaching on luottamuksellinen ammatillinen suhde, jossa koulutettu coach tukee ja ohjaa yksilöä, ryhmää tai tiimiä saavuttamaan tiettyjä henkilökohtaisia tai ammatillisia tavoitteita. Coach helpottaa tavoitteiden tutkimista, auttaa asiakasta tunnistamaan esteitä muutokselle, ja auttaa luomaan konkreettisia toimintasuunnitelmia omissa tavoitteissa etenemiselle.
Coaching on tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun tukemista ja oivalluttamista, jossa pyritään vapauttamaan yksilön potentiaali edistäen samalla itsetuntemusta ja oppimista. Coachingissa tulevaisuuteen suuntautuminen tarkoittaa myös sitä, että coaching-prosessi keskittyy ennen kaikkea yksilön tai tiimin tavoitteisiin, kehitystarpeisiin ja haluttuihin muutoksiin. Se eroaa siten menneisyyteen keskittyvistä lähestymistavoista, kuten terapiasta, jotka voivat tarkastella enemmän aiempiä kokemuksia ja niiden vaikutuksia. Terapian tarkoitus on yleisesti lievittää kärsimystä ja oireita, coachingin tarkoitus on tutkia ja hyödyntää ihmisessä olevaa potentiaalia ja maksimoida sitä. Coaching koetaankin usein voimaannuttavana.
Erityisesti suorituskyvyn kehittämiseen perustuvassa coachingissa on tyypillistä, että yksilöä kannustetaan luomaan selkeä visio tulevaisuudestaan ja asettamaan konkreettisia tavoitteita ja kehittämään suunnitelmia niiden saavuttamiseksi. Coachingiin osallistuvaa tuetaan ottamaan vastuuta ja asennoitumaan proaktiivisesti oman elämänsä suunnan ja tavoitteiden saavuttamisen suhteen.
Kaikille coachingin lajeille on tyypillistä myös auttaa yksilöä tunnistamaan omat vahvuutensa, voimavaransa ja mahdollisuutensa, sekä ohjata asiakasta löytämään ratkaisuja mahdollisiin onnistumisen esteisiin. Tämä lähestymistapa korostaa positiivista kehitystä ja kasvua sekä tukee itsetuntemuksen lisääntymistä.
Coachingia kuvataan inhimillisen kehittymisen prosessiksi
Coaching on prosessimainen, luottamuksellinen yhteistyösuhde, joka tähtää coachattavan kehittymiseen hänen haluamallaan osa-alueella. Coachingissa coach toimii asiakkaan muutoksen edistäjänä ja tukijana. Coaching tarjoaa asiakkaalle myönteiset puitteet, jossa hän voi tutkia osaamistaan, kykyjään ja rajoitteitaan kehittyäkseen tai esimerkiksi parantaakseen suoritustaan työssä tai muussa elämäntilanteessa.
Coachingissa tarvitaan motivaatiota kehittyä ja kykyä ottaa vastuuta omasta kehittymisestä; coach voi auttaa ihmistä kehittymään, mutta hän ei tee työtä ihmisen puolesta. Coachingissa coach ei opasta tai neuvo asiakasta, vaan auttaa häntä esimerkiksi tutkimaan omaa ajatteluaan, uskomuksiaan tai käyttäytymistään. Coach ohjaa asiakkaan prosessia kohti tämän tavoitteita.
Coachingia kuvataan inhimillisen kehittymisen prosessiksi. Coaching voi käytännössä sisältää vain yhden tapaamisen tai useita tapaamisia tietyn ajan kuluessa. Coachingiin usein sisältyy tapaamisten välillä toteutettavia tehtäviä tai erilaisia harjoituksia ja simulaatioita. Vaikuttavuuden kannalta parhaat tulokset coachingissa saadaan prosessista, joka koostuu useasta tapaamisesta. Tyypillisimmin coaching-prosessi kestää noin 4–6 kuukautta, ja sisältää useita tapaamisia coachin kanssa.
Miten coaching eroaa muista kehittämisen menetelmistä?
Coachingin ja muiden kehittämisen menetelmien eroavaisuus on tärkeää tiedostaa. Coachingiin sisältyy joitakin samoja peruskäsitteitä kuin terapiaan, mentorointiin tai valmennukseen, kuten esimerkiksi dialogisuus ja itsetuntemuksen kehittäminen. Myös ratkaisukeskeisyys mainitaan monesti coachingin, työnohjauksen tai terapian yhteydessä. Coachingissa keskitytään kuitenkin perinteisesti tutkimaan coachattavan muutostarvetta ja tukemaan coachattavaa saavuttamaan omat tavoitteensa, kuten esimerkiksi saavuttamaan parempia tuloksia työssään tai yksityiselämässään.
Coach ei opeta tai tarjoile omia näkemyksiään tai neuvoja, kuten esimerkiksi mentorointikeskusteluissa saatetaan tehdä. Coaching eroaa valmentamisesta siten, että se ei sisällä koulutuksellisia elementtejä. Terapiassa keskitytään kärsimyksen ja oireiden lievittämiseen, coachingissa keskitytään enemmän haluttuun tulevaisuuteen ja tavoitteisiin. Coachingin ja työnohjauksen ero voidaan kiteyttää esimerkiksi siten, että coachingissa keskiössä on yksilö ja hänen tavoitteensa, eikä coaching-prosessi välttämättä liity työhön. Työnohjauksessa keskiössä on myös yksilö, mutta työnohjaus liittyy aina työhön, työrooliin ja työyhteisöön. (Kupias, 2023)
Mihin coachin osaaminen perustuu?
Koulutetun coachin perusosaaminen nojaa yleisimmin coaching-alan kansainvälisiin standardeihin, kuten esimerkiksi International Coaching Federationin (ICF) tai EMCC:n määrittelemiin coachingin ydintaitoihin ja eettisiin ohjeistoihin ja ammatillisiin vaatimuksiin. Tietysti tarvitaan myös käytännön kokemusta coaching-työstä. ICF ja EMCC ovat molemmat määritelleet erilaisia sertifiointitasoja coacheille. Osallistuessaan akkreditoituihin coach-koulutuksiin, coachin osaamista tyypillisesti arvioidaan ja kehitetään eri sertifiointitasoilla.
Jokainen sertifiointitaso sisältää vähimmäisosaamisvaatimukset coachin osaamiselle. Yleisesti ottaen coachin tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi yhteistyösuhteeseen, vuorovaikutukseen sekä oppimisen ja kasvun tukemiseen liittyvät taidot. Kansainvälisiin järjestelmiin, kuten ICF:iin ja EMCC:een linkittyvät coach-koulutusohjelmat perustuvat em. järjestöjen määrittelemien coachingin ydintaitojen kehittämiseen. Näistä ICF on globaalisti tunnetuin ja maailman suurin coaching-alan kattojärjestö ja ammatticoachien yhteisö. (ICF, 2024)
Kuka tahansa voi kutsua itseään coachiksi. Siksi on hyvä ymmärtää, että asianmukaisesti koulutetuilla ammatti-coacheilla on usein taustallaan ammatillinen pätevyys työskennellä coachina ja käytännön kokemusta coaching-työstä. Coachin pätevyyttä voi tarkastella esimerkiksi hänen coaching-koulutuksensa, -sertifikaatin ja käytännön kokemuksen kautta. Mikäli coachilla on voimassa oleva kansainvälinen sertifikaatti, sertifioinnin ylläpitäminen edellyttää coachilta oman ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä, esimerkiksi kouluttautumalla tai osallistumalla coachien työnohjaukseen (Coaching Supervision) tai Mentor Coachingiin.
Coaching-koulutusten laajuudet vaihtelevat, ja akkreditoidut, coaching-koulutusta tarjoavat tahot ilmoittavat koulutuksen laajuuden usein siten, kuinka monta akkreditoitua coaching-spesifiä koulutustuntia koulutusohjelma tarjoaa. Coaching-koulutuksia tarjoavat tyypillisesti yksityiset coaching-koulut, joten koulutusten laajuutta ei ilmoiteta esimerkiksi opintopisteinä, jotka liittyvät korkeakoulujen ja yliopistojen käyttämään järjestelmään.
Coachingin taustalla vaikuttavat monet suuntaukset, minkä vuoksi myös coaching-koulutusten sisällöt vaihtelevat. Coach-koulutusta pohtiessa voi olla hyvä tarkastella millaiseen tai minkä tasoiseen coaching-osaamiseen koulutusohjelma pyrkii ja mihin viitekehyksiin coach-koulutus perustuu. Mikäli haluat tutustua tarkemmin coach-koulutusohjelmien vertailuun, lataa aiheeseen liittyvä oppaamme täältä.
Missä kaikkialla coachingia voidaan soveltaa?
Coachingin opiskelu on ollut jo usean vuoden ajan hyvin suosittua eri toimialoilla. Coachingin opiskelu antaa useita psykologisia taitoja, joita voi hyödyntää kaikissa ihmissuhteissa. Kaikki coachiksi opiskelevat eivät siis tähtää ammatti-coachiksi, vaan he soveltavat osaamista esimerkiksi omassa ammatillisessa kontekstissaan tai työroolissaan.
Coaching on erittäin monipuolisesti sovellettava menetelmä, jota voidaan hyödyntää monenlaisissa tilanteissa edistämään henkilökohtaista ja ammatillista kehittymistä. Yleisesti ottaen coaching on hyödyllinen lähestymistapa kaikissa tilanteissa, joissa pyritään yksilön tai yhteisön kehitykseen, tavoitteiden saavuttamiseen ja taitojen kehittämiseen.
Lähestymistapoja coachingiin on useita erilaisia ja coachingia voidaan toteuttaa monessa muodossa.
Esihenkilö- ja johtamisroolissa työskenteleville coaching-osaaminen antaa konkreettista osaamista ihmisten johtamisessa. Esimerkiksi esihenkilön kyvykkyys kuunnella ja olla läsnä kohtaamisen hetkissä on coachingin perusosaamista. Nykypäivän työelämässä tarvitaan myös itseohjautuvuutta, tavoitteiden saavuttamista, uuden oppimista sekä muutoskyvykkyyden tukemista. Coaching-taidot edistävät toimivaa vuorovaikutusta, hyvää organisaatiokulttuuria, resilienssiä ja kilpailukykyä.
Mitä hyötyä coachingista on?
Tutkimukset osoittavat, että coachingilla voi olla monenlaisia vaikutuksia muun muassa työssä suoriutumiseen, hyvinvointiin, työtyytyväisyyteen, muutoskyvykkyyteen, itsensä johtamiseen, työhön sitoutumiseen sekä oppimiseen ja kehittymiseen.
Coachingin hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin kustannukset, joten se on harkitsemisen arvoinen investointi kenelle tahansa ja kaikenkokoisille organisaatioille. Organisaatiot tunnustavat yhä useammin coachingin arvon erityisesti, kun on kyse johtamisen kehittämisestä tai urakehitysmahdollisuuksien edistämisestä.
Mikä on coachingin määritelmä?
Coachingin monitieteinen luonne ja coaching-alan lukuisat suuntaukset tekevät coachingin määrittelemisestä joskus epäselvää.
Maailman suurimman coaching-alan yhteisön International Coaching Federation (ICF) määritelmän mukaan coaching on kumppanuutta ajattelua herättävässä ja luovassa prosessissa, joka inspiroi asiakasta henkilökohtaisen ja ammatillisen potentiaalinsa täysipainoiseen hyödyntämiseen.
Akateemiset tutkijat määrittelevät coachingin seuraavasti: Coaching on inhimillisen kehittymisen prosessi, joka osallistaa coachattavan järjestelmälliseen vuorovaikutukseen ja hyödyntää erilaisia strategioita, työkaluja ja tekniikoita. Coaching edistää toivottua ja kestävää muutosta, josta on hyötyä coachattavalle ja mahdollisesti myös hänen sidosryhmilleen. (Bachkirova et al.)
Mitä coachingin lajeja on olemassa?
On tärkeää tiedostaa, että coaching-maailma kätkee sisäänsä lukuisia lajeja, tyylejä, suuntauksia ja toteutustapoja. Coachingin taustalla vaikuttavat erilaiset filosofiat, koulukunnat ja menetelmät, jotka heijastavat laajan kirjon yksilöllisiä tarpeita. Näitä vaihtoehtoja ohjaavat niin psykologiset näkökulmat, liiketoimintastrategiat kuin henkilökohtaisen kehityksen tavoitteetkin. Coaching menetelmänä tarjoaa mahdollisuuden yksilölliseen räätälöintiin ja mahdollistaa sen soveltamisen laajasti eri elämänalueille. Näin ollen markkinoilla on myös vahvasti eri suuntauksiin perehtyneitä ammatti-coacheja, kuten esimerkiksi aikuisiän kehityspsykologian, somaattisen coachingin, ylimmän johdon erityispiirteitä huomioivan tai positiivisen psykologian viitekehyksessä kouluttautuneita coacheja.
Coachingia voidaan toteuttaa erilaisissa muodoissa, kuten yksilöille, pareittain, pienryhmässä tai tiimicoachingina. Tiimicoachingin toteuttaminen vaatii coacheilta erityisosaamista ja taitoja, ja esimerkiksi ICF ja EMCC ovat molemmat määritelleet tiimicoacheille omat kompetenssinsa.
Mitä on Business Coaching?
Suomessa coaching-alan keskeisinä termeinä ovat esimerkiksi Business ja Life Coaching sekä uravalmennus tai uracoaching.
Business Coachingilla tarkoitetaan sitä, että coaching-prosessiin ja coachingin tavoitteisiin kytkeytyy usein kolmas osapuoli, eli organisaatio, johon coaching-prosessin tavoitteet liittyvät.
Business Coachingissa organisaatio odottaa siten tuloksia coaching-prosessilta ja tarjoaa tukea coachattavalle tämän coaching-prosessin aikana. Business Coaching linkittyy olennaisesti coaching-prosessiin osallistuvan henkilön työhön. Yleisimpiä Business Coachingin muotoja on Executive Coaching ja Leadership Coaching.
Suomen ulkopuolella Business Coachingista saatetaan käyttää myös termiä Workplace Coaching. Workplace Coaching kattaa kaiken työpaikoilla tapahtuvan coachingin. Työelämässä hyödynnetään usein coaching-tyyleistä suorituskyvyn kehittämiseen liittyvää coachingia, eli performance coachingia.
Life Coaching tarkoittaa elämäntaitovalmennusta ja uracoaching/uravalmennus linkittyy usein työuran eri vaiheisiin, ja sitä hyödynnetään esimerkiksi työsuhteen päättyessä tai työnhakuvaiheessa.
Oletko kiinnostunut syventämään keskustelua kanssamme tästä aiheesta?
Mikäli haluat tutkia tarkemmin coachingin eri lajeja, niiden soveltamista eri konteksteissa tai saada yksilöllistä ohjausta esimerkiksia coachingin hankintaa tai coaching-koulutusta pohtiessasi, olemme käytettävissäsi – ota rohkeasti yhteyttä!
hanna-kaisa@coachingcompany.fi
Lähteet:
International Coaching Federation 2023
ICF Finland ry 2023
Cox, Elaine & Bachkirova, Tatiana & Clutterbuck, D. (2014). The Complete Handbook of Coaching.
Kupias P. 2023, Suomen Coaching-ydistyksen blogi