Vieraskynä. Sanna Niemelä on sertifioitu coach, organisaatiokehittäjä ja muutosvalmentaja, joka keskittyy työssään tällä hetkellä vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen vaatimien muutostaitojen edistämiseen.
Hän on Suomen ensimmäisiä sertifioituja Global Leadership Profile-valmentajia eli jo pitkään ollut vertikaalisen kasvun asiantuntija. Hän on myös perustanut Suomen ensimmäisen Inner Development Goals- Hubin, joka kokoaa yhteen kestävän kehityksen muutostaitojen kehittäjiä ja asiantuntijoita. Yhteystiedot: sanna@essenti.fi.
Maailmassa eletään todella kiinnostavia aikoja. Todella moni asia on murroksessa. Työelämässä kaivataan merkityksellisyyttä. Moni uupuu nykyisessä työssään joko liiallisen työmäärän tai henkisen kuormittumisen alla. Samalla työelämä muuttuu yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Tekoälyn valtava kehittymisharppaus ja uuden opettelemisen mahdollisuudet ja toisaalta muutosähky haastavat. On inflaatiota ja korkojen nousua, epävarmoja tulevaisuudennäkymiä, edelleen koronaa ja sota Euroopassa jatkuu. Demokratia on näyttänyt varjopuolensakin, ja vihapuhe vallitsee. Tällaiset murrokset ovat mahdollisuus muutokselle. Mutta miten yksi henkilö myllerryksissä pärjää ja löytää ne mahdollisuudet omalle kehittymiselleen?
Selviytymiskeinoja muutospyörteissä on monia. Yksi on kaventaa omaa elämänpiiriään ja keskittyä vain olemassa olevaan ja sen säilyttämiseen. Näin tehtiin korona-aikana, ja moni pysyy näissä edelleenkin. Omassa elämässäni kutsun tällaisia vaiheita sisäänpäin kääntymisen ajoiksi, kuin hengittäisi syvään sisään, täyttäen keuhkot oikein kunnolla, mutta näistä seuraa lopulta se uloshengityskin. Selviytymiskeino on myös totaalinen lamaantuminen. Uupumuksessa on kyse tämänkaltaisesta ilmiöstä. Silloin tuntuu, kuin ei hengittäisi lainkaan, kaikki pysähtyy. Joku toinen puolestaan selviää toimimalla, ettei tarvitsisi pysähtyä ja ajatella lainkaan. Saattaa hengittää ulospäin jopa niin paljon, että pyörtyy ja tuupertuu sen vuoksi.
Kaikenlaiset kriisit ja niistä selviytyminen antavat meille aina tilaisuuden oppia jotain itsestämme ja kasvaa. Elämänkriiseissä joudumme pohtimaan uudelleen syvemmin itseämme ja muuttamaan suhtautumistamme maailmaan. Tätä ilmiötä kutsutaan vertikaaliseksi kasvuksi. Joudumme tavallaan operoimaan aivan eri käyttöjärjestelmällä, paljon kattavammalla kuin aikaisemmin. Tämä maailmankuvan laajeneminen kasvattaa entisestään potentiaaliamme käsitellä aiempaa haastavampia tilanteita, vaikkakin voisin leikkimielisesti sanoa, että ”sitä saa, mitä tilaa”, eli tuntuu, että haasteetkin samalla kasvavat luonnostaan.
Vertikaalinen kasvu on se, mikä mahdollistaa menestyksemme silloinkin, kun työelämä on murroksessa. Tekoälyn kehittymisen myötä tarvitsemme työn uudelleenajattelua: millaisissa tehtävissä hyödynnän työkaluja, ja missä puolestaan inhimillinen kapasiteetti vie voitolle. Coachingissa kyse on inhimillisen kapasiteettimme laajentamisesta, joten onkin tärkeää, että coachit itsekin kehittävät omaa kapasiteettiaan ja näkevät siten myös asiakkaan ajattelun kehittämisen laajemmat mahdollisuudet. Vertikaalisen kasvun myötä tietyt ajattelun ja olemisen taidot kasvavat. Kuvaan tässä lyhyesti näitä, käyttäen Inner Development Goals – kestävän kehityksen muutostaitoja viitekehyksenä, coachin itsensä kehittymisen näkökulmasta.
- Olemisen taitojen kehittyminen
Kun olemisen taidot kehittyvät, coach kykenee olemaan vahvemmin läsnä. Hän tuntee itsensä paremmin ja pystyy toimimaan reagoimatta. Hän uteliaasti pohtii myös omaa maailmankuvaansa, ja siinä olevia vääristymiä ja omia olettamuksia. Coach on utelias ja voi myös ilmaista omaa haavoittuvuuttaankin, esimerkiksi vaikkapa sanomalla ”tuo kertomasi liikutti minuakin kovasti”. Coach kykenee toimimaan vilpittömästi, ilman omaa agendaa. Coachilla on syvä suhde omaan itseensä, ajatuksiinsa, kehoonsa ja tunteisiinsa. Coach on utelias ja avoin oppimaan uutta. Coach tuntee vastuunsa ja toimii sisäisen kompassinsa ohjaamana eli pyrkii kohti sellaisia arvoja ja päämääriä, jotka liittyvät lopulta koko ihmiskunnan hyvinvointiin. Haastavissa tilanteissa ja muutoksissa olemisen taidot auttavat pysymään läsnä ja sinuina oman itsensä kanssa, eivätkä isot maailman myrskyt pääse heilauttamaan tasapainosta, vaan avoimuus muutokselle sallii kasvun.
2. Ajattelun taitojen kehittyminen
Coachin työssä ajattelun taidot ja niiden ohjaaminen ovat tärkeässä roolissa. Coach itse ymmärtää ja tietää, millaisista eri näkökulmista asioita voi tarkastella ja osaa ohjata asiakkaan omaa ajattelun prosessia laajemmaksi. Coach havaitsee kaavoja ja myös jäsentää ja sanoittaa asiakkaan kertomaa, luoden ymmärrystä ja uudenlaisia tarinoita kokemuksista. Coach näkee asioiden välisiä yhteyksiä ja auttaa hahmottamaan systeemejä sekä auttaa asiakastaan kriittisesti tarkastelemaan eri vaihtoehtoja. Coach auttaa suuntaamaan kohti päämääriä ja toimimaan pitkäjänteisesti sekä tekemään viisaita päätöksiä. Coach itsekin tarvitsee siis monipuolisia ajattelun taitoja, jotta työ asiakkaan kanssa on menestyksekästä. Systeeminen hahmottaminen on yksi taidoista, jonka kehittämisen harjoittamiseen kannattaa erityisesti panostaa.
3. Muista ja maailmasta välittämisen kehittyminen
Inhimillisen kapasiteetin laajentamisen tulee ulottua myös itsemme ulkopuolelle. Coaching-työssä toki luontaisesti välitämme asiakkaamme hyvästä, mutta jos coachille tämä riittää, niin pian huomaa tekoälyn olevan meitä parempi coach. Kun coach kehittää itse omaa kapasiteettiaan, hän kykenee systeemisesti hahmottamaan maailman ja coachattavan ja hänen ympäristönsä linkittymisen eri kokonaisuuksiin. Eettisesti toimiva coach on osa kestävämmän yhteiskunnan luomista. Coach suhtautuu arvostavasti ja empaattisesti muihin, luontoon ja puuttuu niiden kärsimykseen. Jokaisen coachin tulisi mielestäni esittää myös kysymys: miten tämä asia/päätös lopulta vaikuttaa maapalloomme? Pitkällä aikavälillä kaikki liiketoiminta, joka ei perustu kestävälle pohjalle, vaikeutuu. On siis päätettävä, onko osa ongelmaa vai ratkaisua.
4. Yhteistyön taitojen kehittyminen
Hyvät vuorovaikutustaidot ovat luonnollisesti jo monen coachin vahvuuksia. Näitä taitoja coachin kannattaisi hyödyntää siellä, mihin tekoäly ei ihan heti tule kykenemään eli yhteiskehittämisen ja rakentavan konfliktienratkaisun saralla. Näissä taidoissa on paljon sellaista, minkä luomista on jopa vähän vaikea selittää. Luottamuksellisen ilmapiirin luominen ryhmissä on äärettömän tärkeä perusta. Kun yksikin henkilö voi tämän pilata, vaaditaankin todellista taitoa sekä ottaa kaikenlaiset mielipiteet huomioon ja kuitenkin luoda ilmapiiri, jossa ei ole tuhoavaa myrkyllisyyttä. Ryhmätilanteissa egot nousevat ja jopa ihmisten huonoimmat puolet, ja kuitenkaan mitään asioita ei yksin kykene edistämään, vaan aina tarvitaan muita. Samankaltaiset ihmiset tulevat usein hyvin toimeen keskenään, mutta tuottavat heikompia ratkaisuja, kun taas vaativien ongelmien ratkaisuissa tarvittaisiin suurempaa ajattelun diversiteettiä, mikä puolestaan saattaa vaikeuttaa tekemistä. Kaikkein haastavinta on vielä motivoida porukka liikkeelle. Yhteistyötaitojen kehittäminen ja syventäminen ei siis koskaan lopu, etenkin jos coachina siirryt aina aiempaa monimuotoisempien ryhmien kanssa toimimiseen.
5. Toiminnan taitojen kehittyminen
Coachin on tärkeää huolehtia etenemisestä, sekä omastaan että asiakkaansa. Rajoittavien esteiden, kuten pelkojen, käsitteleminen purkaminen antaa mahdollisuuden uudenlaiselle rohkeudelle. Coachin on uskallettava itsekin ravistella olemassa olevia rakenteita ja näkemyksiä. Luovuuden kehittäminen tarkoittaa coachille laajempaa työkaluvalikoimaa: joskus tarvitaan kehollisia tai taiteellisia menetelmiä asiakastyössäkin. Toiminnan etenemisen tueksi tarvitaan sinnikkyyttä ja optimistista asennetta, mitkä nekin ovat täysin kehitettävissä olevia taitoja. Coachin on hyvä tiedostaa myös se, että joskus muutosten näkymisessä menee aikaa ja tarvitaan kärsivällisyyttä.
Kun coach siis itse hallitsee vahvasti nämä taidot, hän pystyy tukemaan asiakkaittensa kasvussa ja kehittymisessä paljon syvemmällä tavalla. Coachin oma sisäinen kasvu ja kehitys antaa hänelle laajemman käyttöjärjestelmän operoida erilaisten ihmisten ja organisaatioiden kanssa, lisäksi huomioiden vielä systeemiset vaikutukset laajemmalle yhteiskuntaan.
Vaikka siis maailma muuttuu, niin se tuo myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Jotkut lamaantuvat muutosähkyn alle ja pyrkivät ylläpitämään totuttua. Toisille sopii hyvin teknologisten mahdollisuuksien hyödyntäminen, joillekin taas uusia mahdollisuuksia avaa inhimilliseen pääomaan eli itsensä kehittämiseen ja vertikaaliseen kasvuun panostaminen. Mihin ryhmään sinä kuulut?
